Oravikoski

Ohjaajat valmistelemassa tunteja

Ensimmäiset Kiekkoa Kylille-koulukiertueen luistelutapahtumat pidettiin Oravikosken kaukalossa. Kaukalo oli uudistettu ja sen kunnossapidosta vastasivat kiitettävästi paikallisen Oravikosken Pallon puuhamiehet. Samat tekijät huolehtivat myös paikallisesta latuverkostosta, kenttien hoidosta sekä mm. lasten sähly-ja lentopallokerhoista. 

Leijonanmetsästystä (4.lk)

Luistelutunneilla kaikki koulun 98 oppilasta pääsivät jäälle oman ryhmänsä kanssa. Jäällä edettiin vauhdikkaasti erilaisista luistelutehtävistä lopputunnin pelejä ja leikkejä kohti. Ohjauksesta vastasivat Panu Lipsanen, Valtteri Rytkönen ja Henri Junnikkala Warkiksen ja PiPS:n edustusjoukkueista.

Tyttöjen pelit (4lk.)

Haastattelussa kutoset (Jenna, Neea, Tuomas ja Topi):

- Liikunta on terveellistä ja kivaa, tytöt sanovat yhteen ääneen. Lisäksi kunto säilyy hyvänä, kun harrastaa liikuntaa.

Kaikkien mielestä hauskin liikuntamuoto on oma harrastus. Neea ratsastaa, Jenna pelaa Leppävirralla lentopalloa, Tuomas harrastaa jalkapalloa ja Topin harrastus on paintball, jota mies harrastaa aina kun on kaasua.

- Koululiikunnassa hauskinta ovat erilaiset pallopelit, kuten jalkapallo. Myös sisäliikka on kivaa. Meillä on koulussa hyviä liikkatunteja ja kaikki liikuntapaikat ovat lähellä, sanovat pojat.

Kuvassa kuudesluokkalaiset Jenna Vauhkonen,
Neea Nissinen, Tuomas Heikkinen ja Topi Leinonen

Ensimmäiset tapahtumat sujuivat mallikkaasti ja sääkin oli suosiollinen. Kiitos Oravikosken koululaisille!

Pihapelit

Projektimme tavoitteisiin on kirjattu kannustaminen pihaleikkeihin ja peleihin. Millä keinoin voimme vaikuttaa?

Pihapeleistä muistuu mieleen itse pelien lisäksi kaikki suunnittelu ja oheistoiminta. Kasailtiin ensimmäinen setti maalivahdin varusteita superlonista, pahvista ja muovipaloista. Jesaria kului ja varusteista tuli äärimmäisen epäkäytännöllisiä, mutta mielestämme ne näyttivät tussilla väritettyinä aivan samoilta kuin Patrick Roylla. Organisoimme omia pelejä muiden "korttelijengien" kanssa ja aina oli jännittävää ja hauskaa. Pidettiin välillä myös omia treenejä porukan kanssa. Se oli siistiä, kun saatiin suunnitella pelaamista ja kuvioita ilman niitä seuran valmentajia. 

Jännitystäkin oli aina välillä mukana, kun innokkaimmat lähistön asukkaat kävivät joskus valittamassa metelistä ja siitä miten pelit on vaarallisia pelaajille ja autoille jne. Aina kuitenkin selvittiin ja koskaan ei saatu mitään hajalle. Toki opittiin samalla ottamaan aina turvallisuus huomioon, kun keksittiin uusia pelejä. 

Pihapelejä pelataan nykyään vähemmän. Voidaanko kärjistetysti sanoa, että pihapelit ja leikit olivat ennen "facebook"? Oli pakko kokoontua, jotta päästiin vaihtamaan kuulumisia ja juttelemaan kavereiden kanssa. Ja kokoontuminen pelkästään hengaillen on suurimmalle osalle meistä tylsää, joten jotain aktiviteettia on pakko kehittää. 

Vanhemmat ovat tietenkin suurimmassa vastuussa lasten asenteissa liikkumista kohtaan. Asennoitumisen tulisi mielestäni kuitenkin olla enemmän sellaista, jolla liikkumisesta ja pelaamisesta tehdään kiinnostavaa, kuin sellaista että rajoitetaan netissä oleskelua ja pakotetaan ulos. Lasten asennoitumiseen pihapelejä kohtaan voidaan vaikuttaa myös koulussa ja urheiluseuroissa. Jos lapselle jää tarhan ja koululiikunnan ensimmäisillä yhteisillä tunneilla epämieluisat kokemukset liikkumisesta ja pelaamisesta, ne seuraavat mahdollisesti aikuisikään asti. Urheiluseurat taas antavat malleja ja esikuvia sekä mahdollistavat kokeilemisen ohjatussa ympäristössä. 

Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi oli ehdolla mm. Kimi Räikkösen voitto Abu Dhabissa, Leo-Pekka Tähden kelaukset ja Brad de Veluwen maailmanennätys. Omalla kohdallani lähes yhtä sykähdyttävä oli hetki, jolloin näin aidosti riemukkaan kopion Granlundin ilmaveivimaalin tuuletuksesta onnistuneen pihapelimaalin jälkeen Tahiniemen kaduilla pelanneilta pikkupojilta.

- Jani

Esittely

Kiekkoa Kylille-projektin kyläkoulukiertue alkaa siis ensi viikolla Oravikosken ja Sorsakosken kouluilta. Tässä blogissa kerron tapahtumista, tapahtumapaikoista ja ilmiöistä jotka liittyvät jollain lailla hankkeeseemme.

Kyseessä on siis maaseudun kehittämishanke, jonka toteuttavat yhteistyössä alueen jääkiekkoseurat Warkis Varkaus ry, Pieksämäen Pallo-Sepot ry, Leppävirran Kiekko-75 sekä maaseudun kehittämisyhdistykset Mansikka ry ja Veej'jakaja ry. Hanke tähtää toiminta-alueen lasten liikuntamäärien lisäämiseen yhteistyössä koulujen kanssa. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus tutustua lajeihin erilaisten tapahtumien avulla ja samalla madaltaa kynnystä aloittaa urheiluharrastus. Suunnittelu-ja valmistelutyötä on tehty marraskuusta 2012 alkaen ja tarkoituksena on toimia aktiivisesti huhtikuuhun 2014 asti. Hankkeen aikana myös tutkitaan, millaisia eroja lasten liikuntatottumuksissa mahdollisesti on kyläkoulujen ja kaupungin alueen koulujen välillä.

Itse olen 25-vuotias, urheilun suurkuluttaja. Harrastin lapsuudessani ja nuoruudessani lukuisia lajeja laidasta laitaan. Oman urheilu-urani päätyttyä valmistuin liikuntaneuvojaksi vuonna 2009 ja siitä lähtien olen toiminut valmennuspäällikkönä jääkiekon parissa ja kokeillut erilaisia valmennustehtäviä myös salibandyssa ja jalkapallossa.

Antoisia lukuhetkiä! Olkaa yhteydessä, jani.jormakka@pips.org

- Jani